Sata vuotta ja hölökynkölökyn

 

Itsenäisen Suomen satavuotista taivalta juhlistetaan myös oluen merkeissä. Merkkivuoden juhlaoluiksi ovat julistautuneet ainakin Vakka-Suomen Panimon Juhla-Prykmestar (6,1%), Teerenpelin savulager Suomi 100 (5,0%), Laitilan belgiale Agricola (6,5%) sekä Bryggerin trippelbock Vuosisata (10,0%). Onpa Suomen merkkivuosi saanut pari ulkomaistakin tekijää liikkeelle. Bornholmin saarella toimiva tanskalainen Svaneke on pannut polkaksi tuottamalla Säkkijärven Polkka -nimisen slow beerin (6,5%). Vanhan rakkaan virolaisystävämme Pöhjalan puolukka-IPA Routa 2,0 (6,7%) kertoo olevansa ”Finnish inspired” vaikkei suoraan veljeskansan juhlaolueksi julistaudukaan.

Mikä näistä varsin erilaisista oluista sitten tekee suomalaisia juhlaoluita? Aloittakaamme ylöspanosta. Se on kaikissa varsin juhlava. Bryggerin, Svaneken, Laitilan ja Pöhjalan etiketeissä värimaailma on sinivalkoinen. Teerenpelin pullossa pörhistelee mustakultainen teeri valkealla pohjalla ja samat värit  hallitsevat Prykmestarin etikettiä, joskin tässä pohja on musta.

Historia on ylöspanossa myös vahvasti mukana. Svaneke kertoo Säkkijärven polkan tarinan unohtamatta sävelmän sankarillista osuutta suomalaisten sodanaikaisessa radiohäirinnässä Viipurin pelastamiseksi vihulaisen miinoituksilta. Bryggerin Suomi 100:ssa mennään vähän överiksikin, sillä etiketin sinivalkoinen Suomen kartta jatkuu siinä idän suuntaan aina Uraliin asti. Laitila kunnioittaa sentään suomalaista sivistyshistoriaa, sen etiketissä pannaan Agricola hauskasti kehumaan tuotetta fraktuuratekstillä: ”Lootolaiset Galandis ombi temen ialon ja wahwan oluen technyt”.

Suomalaisia tunnelmia löytyy myös makujen ja tuoksujen maailmassa, kuten tervaa ja katajanmarjaa (Prykmestar), savua ja saaristolaisleipää (Teerenpeli), uunissa muhivaa mämmituokkosta (Bryggeri), syksyisen kirpakkaa puolukkaa (Pöhjala).

Erilaisuudestaan huolimatta maistellut juhlaoluet ansaitsevat nimityksensä. Parhaat pisteet raadilta irtosi Bryggerin Vuosisadalle ja Pöhjalan Roudalle, mutta eivät muutkaan suinkaan huonoja olleet. Huomaa, että tehtävään on paneuduttu huolella. Kyllä näitä kelpaa satavuotiaan Suomen kunniaksi kallistaa. Raati tosin epäili, että bornholmilaiset ovat tehneet slow beeriään Tanskan markkinoille jollain toisella nimellä. On vaikea kuvitella juuttien kielen vääntyvän tilaamaan ”Säkkijärveä”, puhumattakaan että osaisivat skoolata etiketin ohjeen mukaisesti: ”hölökynkölökyn”.